Seilaa seilaa

Tänään on taas puristanut. Seilaillut syvemmillä vesillä, jos hetken pinnassakin. On ollut ikävä (ei eksää), on hämmentänyt, että miten oikeasti joku pystyy elämään kuten eksä. En vain kertakaikkiaan ymmärrä.

En mennyt uimaan tänään, en sen puoleen eilenkään. Sadekuuroja. Se on auttanut, joten siksikin tämä olo nyt purjehtii. Ihmisten ilmoilla on hyvä olla, jos sinne meno ei saa aivoja irtisanoutumaan järjen äänen tehtävistä.

Siispä väritetään ja piiloudutaan.

Ps. Keittiön hana vuotaa niin että pää halkeaa. Siitä sanominen vain on vaikeaa, kun en halua ketään saapastelemaan turvaani. Sitäpaitsi vastaus olisi kuitenkin mallia elä sen kanssa. Aaaaaaa. Noh. Eilen mainittu sähköongelma sentään korjattiin tänään.