Kaupunki

Kävin kaupungilla ja nyt olen ihan armottoman väsynyt. Ahdistusaallot vyöryvät ylitse, enkä pääse edes kylmään suihkuun rauhoittamaan hermostoa,  kun vettä ei tule. Taaskaan.

Heräsin viideltä. Kovasti yritin nukkua lisää, mutta ei onnistunut. Kahdeksalta olin saanut tapeltua itseni kanssa niin,että sain vaihdettua vaatteet ja siirrettyä itseni ulkotilaan. Lähiostarille on matkaa alle kilometri ja tappelin jälleen itseni kanssa: tsekatako vain löytyykö sieltä uimapukua ja palata kotiin vai jatkaako kombilla kaupunkiin asti. Ei löytynyt  ja jatkoin, kun sain hyvän vinkin mistä moinen kostyymi voisi löytyä.

Kaupoilla hengasi myös ex, sielläpä missä aina. Hyppäsin ts ängin itseni kombiin, jossa taas tappelin itseni kanssa. Ja kiroilin miksi ex yhä istui tuolla,  kun pidätysmääräys on ollut voimassa jo kuukauden. Kirosin poliisia. Naureskelin sentään taas hivenen ahtaalle matkustukselle, liukuoven aukaisu aiheuttaisi plop -äänen ja ulospääsy olisi varmistettu.  Päädyin sitten myöhemmin ihan taakse ja ulospääsy ei ollutkaan enää niin helppo nakki. Varsinkin, kun kombi parkkasi huoltoaseman pihaan, josta huoltsikan työntekijä ei tykännyt ja halusi lukita meidät sisälle. Konnari karkasi, tietysti. Muutama valittu sana työntekijälle,  setvikööt mielipidesotkunsa kuskin kanssa,  ei meillä matkustajilla ole asiaan osuutta. Selvittelin kurkkuani Joina City-ostarille suunnatessani, ei sentään ollut tilaa aivoissa tapella itsensä kanssa,  kun sai väistellä ihmisiä ja autoja

Noh, uimapuku löytyi jee, myös vihdoin wc-istuin (posliinille on ikävä istua,  vaikka johan tässä on syyskuusta taas treenattu ) ja pumppu mun muovituolin täyttöä varten. Takaisin kombeille ja viivana kotiin, asennusta, pumppausta, kokkausta ja nyt sitä veden odotusta.